Kuopion kaupunginhallitus on linjannut, että palveluverkkosuunnitelmaan valmistellaan uusi viiden yläkoulun skenaario. Sen mukaan yläkouluverkko koostuisi Minna Canthin koulusta, Puijonsarven yhtenäiskoulusta, Hatsalan klassillisesta yläkoulusta sekä Lippumäkeen ja Hiltulanlahteen rakennettavista yläkouluista.
Julkisuudessa on syntynyt käsitys, että kaikki valtuustoryhmät olisivat skenaarion takana. Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että keskusteluissa ryhmissämme on tuonut esille huolen erityisen suurista yläkouluista ja niiden vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin.
Olemme kannattaneet Etelä-Kuopioon uuden yläkoulun rakentamista, joka todennäköisesti sijoittuu Hiltulanlahteen, mutta emme ole ilmaisseet tukevamme mallia, jossa Pyörön ja Jynkänlahden yläkoulut korvattaisiin erittäin suurikokoisella yksiköllä Lippumäkeen.
Kun keskustelu rajataan pelkästään euroihin, unohtuu tärkein kysymys: kuinka nuoremme voivat tulevaisuudessa? Yläkoulu on nuoren kehityksessä ratkaiseva nivelvaihe. Juuri 12–16 vuoden iässä aivot, tunne-elämä ja sosiaaliset suhteet ovat poikkeuksellisen herkkiä ja haavoittuvia. Tutkimusten mukaan koulun ilmapiiri, turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys vaikuttavat ratkaisevasti mielenterveyteen, syrjäytymisriskiin ja koulumotivaatioon.
Siksi emme voi hyväksyä ratkaisua, jossa yksi yläkoulu kasvaa jopa 1 200 oppilaan yksiköksi. Suurissa kouluissa esiintyy enemmän levottomuutta, kiusaamista ja poissaoloja, ja oppilaiden on helpompi jäädä näkymättömiksi. Mitä suurempi yksikkö on, sitä vaikeampaa on ennaltaehkäisevä työ, henkilökunnan läsnäolo ja tuen tarpeiden tunnistaminen ajoissa.
On lyhytnäköistä tarkastella vain rakentamisen hintaa, jos seurauksena on nuorten pahoinvointia, jonka kustannukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa, opintojen keskeyttämisinä ja syrjäytymisenä. Hinta voi olla lopulta moninkertainen.
Kannattamassamme kuuden yläkoulun mallissa Minna Canthin koulu, Puijonsarvi, Hatsala, Etelä-Kuopion uusi yläkoulu, Jynkänlahden yläkoulu sekä erillisenä säilyvä Pyörön yläkoulu muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden ilman ylisuuria yksiköitä. Kohtuullisen kokoiset koulut tarjoavat turvallisemman oppimisympäristön, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja varmistavat, että jokainen nuori tulee nähdyksi.
Olemme valmiita tarkastelemaan taloutta kokonaisuutena tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Jos se tarkoittaa joidenkin vähemmän välttämättömien investointien uudelleenarviointia, se keskustelu on käytävä avoimesti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella ei pidä säästää.
Toivomme, että päätökset tehdään pitkäjänteisesti nuorten arjen ja tasa-arvon näkökulmasta. Meidän on varmistettava, että Kuopion tulevaisuuden kouluverkko on kestävä ja turvallinen kaikille nuorille.
Suvi-Tuulia Kovalainen, Jenny Keilonen, Tessa Ollila
Kirjoittajat ovat Kuopion kaupunginvaltuutettuja (vas.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.12.2025