Olisi toivottavaa, että näinä aikoina kunnissa käytäisiin laajempaa ja monipuolisempaa verokeskustelua kuntalaisten, viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien kesken. Haluavatko kuntalaiset oikeasti niukkuuden jakoa koulujen ja koulumateriaalien, tarpeellisten remonttien lykkäämistä tai katujen ja kevyen liikenteen väylien tukkoista talvihoitoa?
Verotusmenettelylain mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Veroprosentti tulee ilmoittaa 0.10 prosenttiyksikön tarkkuudella.
Kunnallisesta verokeskustelusta unohtuu usein myös se, että pääomatuloista maksetaan vero vain valtiolle, vaikka sellaisen saaja voi olla kunnallisten palvelujen suurkäyttäjä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän kollektiivikirjoituksessa (SS 27.9.) vaaditaan Kuopion kaupungin talouden tasapainottamista leikkaamalla, säästämällä ja supistamalla. Samalla kirjoituksessa vähätellään tulonlisäyksiä veronkorotusten avulla toteamalla sellaisen olevan vippaskonsti, ikään kuin ”virtsaisi pakkasella omiin housuihin”.
Peilaten Kokoomuksen omiin pitkäaikaisiin toimiin niin valtakunta-, kunta- ja sittemmin aluetasolla, ihmettelen vähättelyargumentointia. Etenkin silloin, kun on ollut kyse sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nostosta kunnan ollessa palveluntuottaja, on Kokoomus pitänyt kynsin ja hampain kiinni siitä, että tulokertymää tätä kautta saadaan kunnan kassaan, yleisimmin asiakasmaksulain mahdollistama maksimimäärä. Sama tyyli jatkuu kokoomusjohtoisen maan hallituksen mahdollistaessa asiakasmaksujen tuntuvan noston hyvinvointialueille vuoden 2025 alusta.
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat jo ennestään olleet eurooppalaisittain korkeita. Nostopäätösten myötä pienituloisten ihmisten hätä ja huoli huomisesta kasvaa. Jättääkö leivän, lääkkeen vai hoitokäynnin väliin?
Verojen maksu lähtökohdiltaan pohjautuu ihmisen veronmaksukykyyn. Maksujen ja taksojen osalta ei katsota maksukykyä. Se on tasamaksu, olipa maksukykyä tai ei. Sosiaaliset kerrannaisvaikutukset sekä tuottomäärä huomioiden tulisi kartuttaa kunnan tai hyvinvointialueen kassaa mieluummin verojen, ei asiakas- ja palvelumaksujen kautta.
Marko Haakana
sairaanhoitaja YAMK
Marko Haakana toimi kaupunginvaltuutettuna Joensuussa 2001 – 2020 (vas.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 9.10.2024