Hallitus esittää, että sosiaalityön tehtävissä voisivat jatkossa toimia tilapäisesti muutkin kuin sosiaalityötä opiskelleet.
Sosiaalityöntekijöiden vaje ei ratkea sillä, että sosiaalityön tehtäviä tekevät muut sosiaalihuollon työntekijät, ja vieläpä määräaikaisina.
Järjestely lisää vaihtuvuutta alalla, jossa luottamussuhteen luominen välillä hyvinkin traumatisoituneisiin asiakkaisiin vaatii aikaa ja erityisosaamista. Tilapäisten työntekijöiden lakisääteinen johto ja valvonta vievät aikaa asiakastyöltä.
Sosiaalityössä vastataan perustuslaillisten oikeuksien viimesijaisesta toteutumisesta ja tehdään päätöksiä niiden rajoittamisesta, kun oikeudet ovat käytännössä ristiriidassa keskenään. Lakien ihmisoikeuslähtöinen tulkinta vaatii vahvaa sosiaalityön osaamista ja itsetuntoa. Oleellista on, että työntekijällä on ylipäätään osaamista tunnistaa ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmalliset tilanteet.
Kelpoisuusehtojen heikentämistä perustellaan esityksessä asiakasturvallisuudella, mutta asiakasturvallisuutta ei taata vain palvelujen saatavuudella. Se tarkoittaa palvelujen järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista niin, ettei asiakkaiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen tai taloudellinen turvallisuus vaarannu.
Pito- ja vetovoiman lisäämiseksi sosiaalihuollon ammattirakenteita tulee kehittää eikä heikentää. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on vuodelta 2015, eli se ei ole vanha. Toteutuessaan uusi lakiesitys veisi ajassa taaksepäin siihen aikaan, kun sosiaalityöntekijänä saattoi toimia vaikka millä taustalla.
Esitys jättää työnantajalle suuren harkintavallan sen suhteen, mikä harkitaan soveltuvaksi koulutukseksi.
Asiakasturvallisuutta ja sosiaalityöntekijöiden saatavuutta parannetaan saattamalla työolot kohtuulliseksi muun muassa asiakasmäärän rajauksella, laadukkaalla johtamisella, työnantajan koulutusmyönteisyydellä ja nostamalla palkkataso virkavastuulla tehtävälle vastuulliselle työlle sopivaksi.
Sosiaalityön opiskelijamäärien lisääminenkin on yksi mahdollisuus. Yliopistot ovat sitä jo tehneetkin.
Sosiaalihuollon asiakkaat ansaitsevat parhaan mahdollisen avun ja tuen. Yhteiskuntamme tarvitsee laadukasta, tutkimusperustaista sosiaalityötä.
Jenna Väätäinen
Laillistettu sosiaalityöntekijä
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallistoimikunnan jäsen
Laura Meriluoto
Kansanedustaja
Aluehallituksen jäsen
Kaupunginvaltuutettu
Sosiaalialan järjestöasiantuntija
Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.10.2024