Aluevaltuutettu Arttu Pöyhönen (kok.) kirjoitti (Savon Sanomat 15.10.) Mehiläisen puolustuksen kansanedustaja Ville Merisen (sd.) kohua aiheuttaneeseen kannanottoon koskien rintasyövän hoitoja.
Pöyhönen mainitsee, että yksityisellä terveyttään hoitavat ovat pois hyvinvointialueiden hoitokuormasta. Tämä ei täysin pidä paikkaansa, sillä ei ole tavatonta, etteikö yksityisellä sektorilla alkanutta hoitosuhdetta myöhemmässä vaiheessa jatketa tai täydennetä hyvinvointialueella. Tässä suhteessa yksityinen sektori ei ole oikotie onneen. Ei edes niille Pöyhösen mainitsemille 10–20 prosentille suomalaisista, joilla on varaa sinne hakeutua.
Pöyhösen näkemyksiin ideologisista kahleista vapautumisesta liittyy kirjoituksensa mukaan ajatus, että jokainen voisi hoidattaa itsensä yksityisellä lääkärillä samalla hinnalla kuin mitä hoito maksaisi julkisella puolella. Ottamatta kantaa ideologioihin johtaa tällainen politiikka siihen, että veronmaksajien rahat valuvat yksityisille terveysjäteille.
Ongelma on siinä, että näillä terveysjäteillä on taipumus tehdä aggressiivista verosuunnittelua ja taito minimoida toiminta-alueilleen maksamansa verot. Lisäksi voidaan miettiä, millainen hinta veronmaksajille on ideologialla, jossa veronmaksajien rahat lapioidaan terveysjättien omistajien voittoihin.
Erityisesti juuri Mehiläinen on ollut aikaisemmin Finnwatchin hampaissa verokikkailujensa vuoksi. Verorahojen karkaamista yksityisille terveysjäteille ei helpota myöskään se, että kokoomusjohtoinen hallitus on tehnyt päätöksen jakaa sinne 500 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja.
Ei ole myöskään vailla ideologiaa se, että kriittisessä muutosvaiheessa olevat hyvinvointialueet on päätetty politiikan keinoin pitää tiukassa taloudellisessa hirressä vailla mahdollisuutta toteuttaa keskenjäänyttä organisaatiomuutosta kunnolla loppuun.
Tässä kärsijöinä ovat kaikki ne Pöyhösen kirjoituksessa arvioidut 80–90 prosenttia suomalaisista, joilla ei ole varaa edes uneksia hoidosta yksityisellä sektorilla.
Joni Hyttinen
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallistoimikunnan jäsen
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 18.10.2024